Ihminen joka väittää että ei ole olemassa yksinkertaista kaiken kattavaa totuutta, ei ole vielä törmännyt siihen ensimmäistäkään kertaa.
Minun havahduttavimmat törmäykset ovat tapahtuneet kriiseissä tai pelon kohtaamisessa, mutta myös yksinkertaisuudessa, lapsen suoruudessa.
Oma lapseni kerran suuttui minulle yrittäessäni selittää hänelle läheisen käsittämätöntä käytöstä toteamalla, että meillä on jokaisella oma totuutemme riippuen siitä mistä suunnasta asiaa katsomme. Käytin kliseistä norsu-vertausta: sokeat tunnustelevat norsua ollen eri puolilla sitä ja saavat kuvan sen mukaan mitä tuntevat...Poika lausui minulle:"On olemassa yksi totuus!" Jokainen sokea tunnustelee samaa eläintä ja koko tuo eläin on se totuus...
Hetkittäin olemme avoimia totuudelle. Nuo hetket valaisevat olemustamme, elämäämme ja kokemustamme siitä. Muut ajat selitämme maailmaa itsellemme sen kautta mitä haluamme siitä nähdä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti